hei hoi anjovis!

Tämän sitruuna-anjovispastan ohje täältä. 

Kiitos Hanna jälleen kerran ihanasta ja iisistä ohjeesta. Arkeen ripaus jotain erityistä. Anjoviksen muodossa tällä kertaa hehhehe. Plussaa siitäkin, että keittiö ei ollut täynnä likaisia kippoja ja kuppeja tämän jälkeen. Ja kun pisti miehen raastamaan parmesanin, niin pääsi itse aika helpolla. Ehkä rutistin mukaan vähän liikaa sitruunaa ja vähän liikaa suolaa. Keventyi kun pisti kylkeen salaattia. Hyvää kuitenkin, ainakin testiryhmän helpoimman jäsenen (minun) mielestä. Katsotaan miten uppoaa kahteen muuhun vähän epäluuloisempaan.

On aina virkistävää tehdä jotain, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt. Minulla nämä jutut liittyy usein ruuanlaittoon. Aika villiä, tiedän.

Kun ei vaan huvita.

Pakkaset, viimeiset älyttömiltä tuntuvat kouluhommat, toisiksi viimeiseen tenttiin lukeminen, pukeminen, riisuminen, varpaiden palelu, graduseminaarien aiheuttama pääkipu, liian lyhyet yöunet, kitinä, marina, riitely, tollot ihmiset, kyttäävä naapuri, liukkaat kadut, kipeä nilkka.

Sunnuntaina

Meren rannassa oli kaunista ja autiota. Yksi yksinäinen joutsen, muutama koiran ulkoiluttaja. ja sitten tuo yksi pupu, joka mökötti ja mökötti. Hihkui koko automatkan "Puukkaa, puukkaa, mäkiää, jeee!" Ja sitten heti kun olisi ollut puukkaa ja mäkiää niin alkoi melkoinen mykkäkoulu. Laskettiin ja hassuteltiin, mutta pupu oli ihan suu viivana. Ei päästänyt hymynpoikastakaan suupielestään karkuun.

Myöhemmin selvisi, että kenkä puristi siitä, että tollot aikuiset ei ymmärtäneet, että puukka = Kerttu vetää pulkkaa perässään. Meitä on vähän hymyilyttänyt tämä uusi piirre. Mökötys. Keltä lie saanut mökötysgeeninsä?

Ensimmäinen hiustenleikkuu, jos sitä yhtä itsepäistä takkua ei oteta huomioon. Oi rakkaus!

lempiasioita

Kuvassa on monta tämän hetken lempiasiaa.

Pulleat kädet hihattomassa bodyssa.

Pallosukkahousut.

Iltapalaksi usein äänijuomaa. Kun Kertulta kysyy, mitä otetaan iltapalaksi, hän huutaa: "ÄÄNI!". Nimi tulee tietysti tehosekoittimen kovasta äänestä. Ja Kertun mukaan juomaan laitetaan hunaa ja mannoo.

Joulupukki toi ihania pieniä eläimiä. Kerttu sanoo soosa, mäyä, kaahu, bubu, kettu, sii'i.  Eläimiä säilytetään pienessä pärekorissa. Valitettavasti herra Pontus on myös kovin ihastunut näihin pikkueläimiin. Kuten kuvasta näkyy, useimmat eläimet ovat pupun lailla saaneet kärsiä järsimisestä ja jauhamisesta. Pupuilta puuttuvat korvat, karhun kuono on rutussa, ketun häntä vähän pörheämpi kuin ennen. Eilen löytyi suusta siili, jonka piikit ovat nyt vähän enemmän pystyssä. Ihminenhän tässä on tyhmä, kun ei opi, että lelut kannattaisi nostaa hyllylle eikä jättää lattialle. Kerttu vaan sanoo oi oi ja hoivaa näitä pieniä pipi-eläimiään.

pukkihyppelyä

Ensimmäinen hankinta uuteen kotiin. Hyvässä alessa.

täältä